keskiviikko 30. elokuuta 2017








Kalevala Calin lumoissa



Nyt tärppäs oikein mahtava projekti päälle. Kalevala Cal 2017. Pitkään aikaan ei ole tullut vastaan näin mukavaa projektia. Tarkoituksena on virkata torkkupeitto palasista. Palasten ohjeita julkaistaan kaksi kertaa viikossa. Palasia yhteensä virkataan 24 kpl. Lisäksi peittoon tulee reunat sekä jotain ekstraa mikä on vielä salaisuus.
Palasten aiheet on Kalevalasta. Kaksi ohjetta on siis jo julkaistu, Ilmatar ja sotkan pesä. Teen peitosta koko valkoisen. Pohdintaa on aiheuttanut yksivärisyys. Tuleeko lappujen aiheet tarpeeksi esiin. Nyt kahden lapun perusteella näyttää siltä, että yksivärinenkin on oikein hyvä.
Tietysti yhden lapun pystyy peittoon virkkaamaan illassa mikä anaisi tilaa tehdä samanaikaisesti vaikka toista peittoa joka on värillinen.
Innostavaa  tässä on myös se, että olen saanut puhuttua mukaan muutamia kamuja joiden kanssa voi keskustella aiheestaj sekä yhdessä pähkiä ohjeiden koukeroita.
Tulen järjestämään Kalevala Cal ompeluseurat jossain kohtaa projektia.
Projekti kuuluu Suomi 100- vuoden merkkittävimpien projektien joukkoon.
Ensimmäinen ohje julkaistiin lauantaina 26.8 klo 9:00 . Sitä hetkeä tietenkin odotettiin kuin kuuta nousevaa.
Langaksi valitsin Novitan 7- veljestä jonkä menekki peittoon on noin 9 kerää. Reunat ja kiinnityksen lapuille virkkaan Novita Nallesta.
Alla kuvia ekoista lappusista sekä aiheesta kertoviin sivustoihin.



              Ilmatar

Olipa impi, ilman tyttö,
kave luonnotar korea.
Piti viikoista pyhyyttä,
iän kaiken impeyttä
ilman pitkillä pihoilla,
tasaisilla tanterilla.
 
1. runo / 111-116 kuvateksti

 

Sotkanpesä

Lentelevi, liitelevi,
päähän polven laskeuvi.
Siihen laativi pesänsä,
muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa,
rautamunan seitsemännen.

(1. runo, 207 - 212)
 


Maailman synty



Alkoi hautoa munia,
päätä polven lämmitellä.
Hautoi päivän,
hautoi toisen,
hautoi kohta kolmannenkin
1. runo / 213-216


Kätketty aurinko



”Louhi, Pohjolan emäntä [...]

Kätki kuun kumottamasta 
kirjarintahan kivehen, 
lauloi päivän paistamasta 
vuorehen teräksisehen.”
(Kalevala, runo 47)


Iso tammi


Ojenteli oksiansa, levitteli lehviänsä.
Latva täytti taivahalle, lehvät ilmoille levisi:
piätti pilvet juoksemasta,
hattarat hasertamasta,
päivän peitti paistamasta,
kuuhuen kumottamasta.
(Kalevala, runo 2, 81-88)




Pohjan akka


"Vielä mä tuohon mutkan muistan,
mutkan muistan, keinon keksin
kynnöllesi, kylvöllesi,
karjoillesi, kasvuillesi,
kuillesi kumottaville,
päivillesi paistaville...
(Kalevala, runo 43, 307-312)












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti